Siirry pääsisältöön

Kävelevät koneet

Viime aikoina olen lukenut enemmän tai vähemmän tylsähköjä/yhdentekeviä kirjoja. Tämä oli valitettavasti yksi niistä. Aloitin kirjaa ensimmäistä kertaa jo ennen joulua, mutta en tykästynyt, ja jätin kirjan parin luvun jälkeen sikseen. Nyt kuitenkin etsiessäni luettavaa Scifi-haasteen Steampunk-kategoriaan päädyin tähän kirjaan, koska sain sen vaivattomimmin käsiini.


Sarjaa on muualla kovasti kehuttu, mutta itse en kyllä oikein päässyt tähän sisään. Ajatus liikkuvista kaupungeista ja "kaupunki Darwinismista" on kiehtova, mutta ... jotain puuttuu. Ehkä yksi ongelma oli, etten oikeastaan pitänyt kenestäkään kirjan henkilöstä ja kaikki jäivät melko etäisiksi. Tarinakaan ei missään vaiheessa napannut minua mukaansa, lukeminen oli melko väkinäistä. Erityisesti minua ärsytti kirjan loppuosan aikamuotojen vaihtelu eri kerrontajaksojen välillä. Luulisin kyllä ymmärtäväni, mihin tällä pyrittiin ("samaan aikaan toisaalla" -efekti), mutta minua se häiritsi.

Että joo. Luin. Sarjan seuraavat osat jätän väliin.

Reeve, Philip: Kävelevät koneet (Mortal Engines)
Suomentanut: Tero Kuittinen
319 s.
Karisto 2004

Tunnisteet

Tunnisteet:

Kommentit

  1. Raija17. toukokuuta 2012 klo 11.48

    Harmi, ettei Kävelevät koneet iskenyt. Minulle kirja oli piristävä kokemus, sillä siitä löytyi pitkästä aikaa omalaatuinen idea ja steampunkia muutenkin on suomennettu niin kovin vähän. Mutta niinhän se menee, ettei kaikki voi kaikesta pitää.

    Toivottavasti toukokuu tuo sinulle mukanaan innostavampia kirjoja :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Valtaistuinpeli - Tulen ja jään laulu

 Olen harkinnut Valtaistuinpelin aloittamista kauan. Jostain syystä en vain ole saanut aikaiseksi. Ennen joulua sarjan ensimmäinen osa sattui käteeni kirjaston palautushyllystä. Alkuun olin oikeastaan vähän pettynyt kirjaan. Tapahtumien ja henkilöiden määrä tuntui liialta. Hiljalleen kuitenkin pääsin tarinan mukaan ja nyt loppuun päästyäni voin todeta että pidin. En hullaantunut, mutta pidin. Niin paljon kuitenkin, että eiköhän se seuraavakin ole luettava. Ja mahdollisesti myös sitä seuraava...
2 kommenttia
Lue lisää

Linnunradan ääret

Tämän kirjan luin Scifi-haasteen Hugo-voittaja kategoriaan. Pakko tunnustaa, etten ollut koskaan mistään Hugo-palkinnosta kuullutkaan ennen tätä haastetta. Tämä kirja voitti palkinnon 1993. Palkinnon arvostukseni ei valitettavasti tämän kirjan myötä kovin korkeaksi kohonnut... Kirjan tapahtumat tapahtuvat kaukaisen tulevaisuuden Linnunradalla. Linnunrata on jakautunut muutamaan vyöhykkeeseen, joista jokainen elää eritasoisessa teknologisessa vaiheessa. Kirjan maailma oli niin monimutkainen ja toisaalta palasittain kuvattu, etten oikein osaa antaa siitä tässä lyhyesti kuvaa, aivan varma en edes ole, ymmärsinkö kaikkea oikein... Tarina on avaruuden mittakaavaan sijoitettu "pelastetaan maailma" (tai siis avaruus)-pläjäys. Kaksi sisarusta on "haaksirikkoutunut" teknologisesti keskiaikaiselle planeetalle ja tutustuu susimaiseen, laumoittain elävään rotuun. Toisaalla taas tietoverkkojen (ja vähän muunkin) kautta leviävä Vitsaus pyrkii hallitsemaan kaikkea ja kaikkia....
4 kommenttia
Lue lisää

Löytökirjoja

Kävin hetki sitten viemässä roskat. Lehtienkeräyslaatikossa odotti todellinen yllätys: Ensimmäisenä näistä silmääni osui Pride and Prejudice, jota minulla ei vielä ole. Kun sukelsin nappaamaan sitä (laatikko oli lähes tyhjä), huomasin seuraavan kirjan. Ja seuraavan. Ja seuraavan. Nämä pelastin. Lisääkin olisi ollut, mutta kovakantisista kirjoista kannet oli irrotettu. En viitsinyt edes kurkkia, mitä ne olisivat olleet, ettei tullut paha mieli. Miksi ihmeessä kukaan heittää lähes uuden veroisia kirjoja roskiin?! Ymmärrän kyllä, jos ei niitä halua enää hyllyssään pitää, mutta roskiin? Täällä päin ainakin kirjastokin ottaisi hyväkuntoisia kirjoja ihan mielellään vastaan, jos ei halua itse nähdä vaivaa niiden kauppaamiseksi. Onneksi satuin paikalle oikeaan aikaan...
4 kommenttia
Lue lisää