Tuulen nimi on kolmiosaisen Kuninkaan surmaaja -kronikan aloitusteos. Tässä kirjassa Kvothe, Taivalpaaden majatalon isäntä, alkaa kolme päivää kestävän tarinansa kertomisen kirjurille. Tarinan edetessä majatalon isännän todellinen luonto ja historia alkaa selvitä, tämä on ikään kuin varsinaisen tarinan esinäytös, kertomus siitä miten kaikki alkoi. Tämän kertomuksen lomassa kulkee paikoin lomittain myös kerrontahetken tapahtumia, jotka monelta osin ennemminkin synnyttävät kysymyksiä kuin antavat vastauksia, vaikka vihjeitä sentään jonkin verran suodaankin.
Kirja on mielestäni sellaista perinteistä fantasiaa. Sankarin lapsuus on onnellinen, kunnes traagiset tapahtumat alkavat. Tästä eteenpäin sankarin on selviäminen yksin, huonoissa, kurjissa ja surkeissa oloissa. Mielestäni tätä kurjuutta alleviivattiin väliin vähän turhankin selkeästi. Oman sisukkuutensa, älynsä ja nokkeluutensa ansiosta sankari kuitenkin onnistuu lopulta saavuttamaan päämääränsä, tässä tapauksessa pääsemään opiskelemaan arkanistiksi Yliopistoon alaikäisenä ja rutiköyhänä.Opiskeluaikanakaan koettelemukset eivät jätä sankaria, vaan hän joutuu selviytymään rahapulasta, vihamiehistä, konflikteista opettajien kanssa sekä eräästä valtavan suuresta lohikäärmeestä. Muun muassa. Oman älynsä lisäksi hänellä on käytössään opiskelemansa taikuus, sympatia (jonka periaatteita en lähde tässä tarkemmin erittelemään).
Kirja oli kauniisti kirjoitettu ja mukaansatempaava, mutta niin kuin jo mainitsin, Kvothen kokemaa kurjuutta ja toisaalta hänen ilmiöämäistä selviytymistään kuvattiin välillä vähän turhankin korostetusti. Vähemmälläkin olisin ymmärtänyt hänen olevan kirjan sankarin. Kaiken kaikkiaan kirja oli kuitenkin miellyttävä lukukokemus, jonka luin lopulta melko nopeasti. Nyt vain harmittaa, ettei toista osaa ole vielä suomennettu! Se kun tekisi mieli lukea nyt heti perään...
Rohtfuss, Patrick: Tuulen nimi (The Name of the Wind)
Suomentanut Satu Hlinovsky
652 s.
Kirjava 2010
P.S. Kansikuvan perusteella olin jotenkin saanut kirjasta sen ennakkokäsityksen, että Kvothe olisi nainen, joten kirjan ensimmäisten sivujen ajan jouduin hieman totuttelemaan siihen että hän olikin mies.
Kommentit
Lähetä kommentti