Lukunen

Heinäkuu alkaa lähestyä loppuaan, ja hiljalleen huomaan ajatuksissani jo alkavani siirtyä muutaman viikon päästä käynnistyvään kouluvuoteen. Mielessä pyörii jo yhtä ja toista, mitä vuoden aikana tahtoisin tehdä ja toteuttaa. Yhtenä suurena pohdinnan aiheena ovat olleet kirjat. Pyrin lukemaan oppilaille ääneen lähes päivittäin, mutta sopivien kirjojen valinta on joskus työn ja tuskan takana. Tahtoisin toisaalta tutustuttaa oppilaita lastenkirjallisuuden klassikoihin, toisaalta uudempiin tulokkaisiin. Viime keväänä luimme Katto-Kassista, Loikkeliinia sekä Maukkaa ja Väykkää. Ensi syksyksi minulla on varattuna Fedja-setä, kissa ja koira, mutta lisäksi olisi kiva löytää jotain itsellenikin ihan uutta. Tässä esittelen kaksi kirjaa, jotka "koeluin" itsekseni :) Ensimmäinen on Säde Loposen Hippajaisen jäljillä. Mukaansa tempaavassa tarinassa koulupoika Pyry pääsee kutistettuna lintujen Pelastuspalvelun mukaan etsimään perheestään eksynyttä hippajaisen poikasta. Kirjan lintujen...

Kaivelin koulun kirjavarastoja etsien pienille oppilaille sopivaa kirjaa, jota olisi riittävän monta (parikymmentä) kappaletta, jotta voisimme se luokassa yhdessä lukea. Tarjolla olevista vaihtoehdoista päädyin lopulta tähän. Ensimmäisenä valintakriteerinä oli kirjailija, seuraavana sopiva sivumäärä ja bonuksena hauska ja sopivan runsas kuvitus. Kirja kertoo kettuperheestä, jonka 3 ilkeää tilanomistajaa, lihava kanaa ahmiva Pösö,  hanhenmaksamunkeilla herkutteleva kääpiö Pärskä ja ravinnokseen ainoastaan vahvaa omenaviiniä nauttiva pitkä ja laiha Papu, ovat päättäneet tappaa. He päättävät kaivaa ketut esiin koloistaan, ensin lapioiden, sittemmin kaivinkoneiden avulla. Tässä epäonnistuttuaan he päättävät näännyttää ketut nälkään. Kettujen tilanne näyttää huonolta, kunnes kekseliäs kettuisä keksii keinon pelastaa perheensä ja myös muut pienet kaivavat eläimet. Uupuneina ne kaikki istuutuivat hengähtämään. Ja äitikettu sanoi poikasilleen: "Haluan teidän kaikkien tietävän, että i...

Mietin hyvän tovin, voinko ottaa tätä kirjaa mukaan scifi-haasteeseen, mutta lopulta päätin hyväksyä sen (aion kyllä vielä lukea ainakin toisenkin kirjan haasteen aikamatkustuskategoriaan). Kai lapsillekin voi kirjoittaa scifiä? Liisi, Älli ja Tohtori Proktori ovat naapureita ja ystäviä. Tohtori Proktori on yksinäinen, nuoruuden rakastettunsa menettänyt tohtori, joka keksii mitä kummallisimpia keksintöjä, mm. pierupulverin, jonka avulla syntyy pieruja joiden voimalla voi lentää vaikka minne... Älli taas on hyvin pienikokoinen, punatukkainen, itserakas ja kekseliäs trumpetinsoittaja, jolle muut lapset koulussa naureskelevat. Liisi taas vaikuttaisi kirjan perusteella oikeastaan ihan tavalliselta fiksulta tytöltä, jolla kuitenkaan jostain syystä ei myöskään ole koulussa juuri muita kavereita kuin Älli.   Me olemme samaa joukkuetta. Emmekä välitä siitä, että olemme muiden mielestä säälittäviä luusereita. Koska me tiedämme jotain, mitä muut eivät tiedä. Me tiedämme, että k...