Huomasin helmikuun alussa Luettuja maailmoja -blogista Tuulen nimen arvion , ja kiinnostuin kirjasta heti. Maaliskuun alussa lainasin kirjan naapurikaupungin kirjastosta, ja nyt loppukuusta sain sen viimein luetuksi. Tuulen nimi on kolmiosaisen Kuninkaan surmaaja -kronikan aloitusteos. Tässä kirjassa Kvothe, Taivalpaaden majatalon isäntä, alkaa kolme päivää kestävän tarinansa kertomisen kirjurille. Tarinan edetessä majatalon isännän todellinen luonto ja historia alkaa selvitä, tämä on ikään kuin varsinaisen tarinan esinäytös, kertomus siitä miten kaikki alkoi. Tämän kertomuksen lomassa kulkee paikoin lomittain myös kerrontahetken tapahtumia, jotka monelta osin ennemminkin synnyttävät kysymyksiä kuin antavat vastauksia, vaikka vihjeitä sentään jonkin verran suodaankin. Kirja on mielestäni sellaista perinteistä fantasiaa. Sankarin lapsuus on onnellinen, kunnes traagiset tapahtumat alkavat. Tästä eteenpäin sankarin on selviäminen yksin, huonoissa, kurjissa ja surkeissa ...
-Kirjoista ja lukemisesta